Biologis-mekaanisella syväkuohkeutuksella tarkoitetaan menetelmää, jossa syväjuurisia kasveja avustetaan mekaanisella kuohkeutuksella, jotta maassa olevat vaikeat tiivistymät korjaantuisivat pitkäaikaisesti. Kuohkeutus murustaa maata syvältä, mutta ei käännä sitä.
Kun peltolohkolla havaitaan vaikea tiivistymä, ensin selvitetään mistä tiivistymä on syntynyt, jotta sen uusiutuminen voidaan jatkossa välttää. Penetrometrin avulla voidaan kosteasta maasta mittaamalla selvittää, missä syvyydessä tiivistymä on. Kohdassa, jossa maan vastus ylittää 2 MPa, juurten kasvu alkaa merkittävästi vaikeutua. Tiivistymän paikannusta tarkennetaan kuoppatestillä. Kuopan seinämästä havainnoidaan juurten määrää sekä laajuutta ja selvitetään mahdollisia muokkausanturoita. Muokkausantura erottuu, kun puukon terää vetää kevyesti painettuna kuopan reunaan nähden pystysuunnassa. Anturan kohdalla puukko pyrkii poispäin kuopan seinämästä.
Seuraavaksi lohkolle perustetaan kunnollinen viherlannoitusnurmi satokasvin alla ja huolehditaan että nurmi varmasti talvehtii. Viherlannoitusnurmen seokseen kannattaa valita kasvustoltaan ja juuristoltaan erilaisia kasveja. Esimerkiksi ruokonata, sinimailanen, puna-apila ja valkoapila ovat hyvä yhdistelmä. Seuraavana vuonna, kun viherlannoitusnurmi on lähtenyt hyvin kasvuun, se niitetään paria viikkoa ennen ajateltua mekaanista kuohkeutusta. Näin nurmi selviää käsittelystä taantumatta.
Mekaaninen kuohkeutus tehdään tarkoitukseen soveltuvalla jankkurilla kun maa on sopivan kuivaa ja murustuvaa. Jankkurin työsyvyys säädetään muokkausanturan alapuolelle ja ajonopeus saa olla vain 3-5 km/h hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Terien välin tulisi olla noin kaksi kertaa niin suuri kuin työsyvyys. Ajolinja on viistosti salaojiin ja viljelysuuntaan nähden. Jos pellolla on korkeuseroja tai painanteita, urat kannattaa tehdä korkeuskäyrien suuntaisesti ja poispäin painanteista, jotta pellon kosteusvaihtelut tasoittuvat.
Mekaanisen käsittelyn jälkeen viherlannoitusnurmen kasvit jatkavat kasvuaan ja niiden juuret pääsevät jankkurin tekemien urien ansiosta syvemmälle vakauttaen samalla maan rakennetta. Vaikutuksen tehostamiseksi viherlannoitusnurmen annetaan kasvaa vielä toinen vuosi jankkuroinnin jälkeen. Kun nurmi on päätetty esimerkiksi syyskasvin perustamista ennen, tärkeintä on, ettei pellolla enää käytetä 6 tonnin akselipainoja eikä ajeta märällä maalla. Näin biologis-mekaanisesta kuohkeutuksesta saadaan suurin hyöty.
.
.
