Haitalliset vieraslajit on määritelty hävitettäväksi sekä Suomen että EU:n vieraslajisäädösten mukaan. Päävastuu on maanomistajalla, mutta koska kasvit voivat levitä eri reittejä, on yhteistyö ja tiedottaminen keskeistä. CAP27 -perusvaatimuksissa eli ehdollisuuden toimenpiteissä on mainittu kaksi haitallisinta vieraskasvia torjuttavaksi, jotka ovat myös valvonnan piirissä: jättiputki ja hukkakaura. Jättiputken torjunnasta on tullut Pohjois-Pohjanmaallakin useita kyselyitä, jonka vuoksi siitä löytyy lisätietoa myös Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen sivuilta
· Tietoa maatalouden vieraskasveista ympäristöviisas viljelijä hankkeessa – koonti toukokuussa 2023
· OSA 1-> Jättiputken torjunta maatuvalla katekankaalla tai mustalla muovilla peittämällä
· OSA 2-> Jättiputken torjunnasta glyfosaatin avulla
· OSA 3-> Jättiputken torjunnasta koivutisleellä ja mekaanisella torjunnalla
Katso myös Oulun MKN maisemapalveluiden vieraskasvitaulut 2023: Yleisimmät haitalliset vieraskasvit ja niiden torjunta
Esimerkkejä poistettavista haitalliseksi luokitelluista vieraskasveista maatalousympäristössä Pohjois-Pohjanmaalla
Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Haitta on usein myös taloudellinen. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Mitä aiemmin haitallisen vieraslajin saa hävitettyä, sen kustannustehokkaampaa torjunta on. Torjunnan kannalta on tärkeää, että leviämiskelpoiset osat hävitetään joko toimittamalla polttoon tai kunnan ohjaamalla tavalla. Vieraslajien torjuntavelvoitteen taustalla on sekä EU- että kansallinen vieraslajilainsäädäntö.
Katso lisää www.vieraslajit.fi - usein kysyttyä.
Komea lupiini
Syrjäyttää niityt ja kedot, vähentää perhosia koska ei kelpaa niiden ravintokasviksi ja hävittää levitessään perhosten ravintokasvit, vähentää hyödyllisiä kovakuoriaisia ja muurahaisia, kerää typpeä ja rehevöittää pientareita aiheuttaen runsaasti kallista niittotyötä. Niitettävä ennen siementämistä useita kertoja kesässä. Pieniltä esiintymiltä juurineen poisto – juurakot polttoon. Maahan jäävät siemenet säilyvät itävinä vuosikymmeniä, kaivuu saattaa aktivoida syvemmällä olevat siemenet kasvuun.
Jättipalsami
Levittäytyy tulvan mukana helposti rantapenkereille ja aiheuttaa vesistöhaittoja syrjäyttäessään maata sitovat kasvit. Pienen juuristonsa vuoksi lähtee helposti tulvan mukaan aikaansaaden eroosiota, rannan lohkeilua ja maanvyörymiä. Muodostaa laajoja yksilajisia kasvustoja ja houkuttaa marjoja pölyttävät hyönteiset pois heikentäen marjasatoja. Hävittää varjoisten paikkojen lajistoa. Jättipalsami on helppo kitkeä pienenä. Jos kasvi on jo ehtinyt siemennys vaiheeseen, käsittelyn yhteydessä voi levitä lisää, koska poksauttaa siemenet monen metrin päähän. Kitkemällä voi onnistua hävittämään kasvin kolmessa vuodessa, koska siemen ei kestä montaa vuotta itävänä. Sopii myös laiduntamalla hävitettäväksi, jos eläimillä on myös kuivaa maata laitumella.
Jättiputki
Hävittää muut kasvit alleen, aiheuttaa kosketettaessa iholle palovammoja, jonka vuoksi ei sovellu talkookasviksi. Niitto esim. viikatteella nuorena, kukinnon poisto ettei ehdi siementää. (ei raivaussahalla, koska roiskuva kasvineste polttaa ihon.) Helpoin torjua kitkemällä pieninä taimina ja kattamalla maanpinta.
.
