Luonnonhoitonurmi voi olla monivuotinen niittymäinen peltolohko, jolla on ympäristönhoidollista merkitystä ja samalla niitä voidaan hyödyntää maataloudessa joko laiduntamalla tai keräämällä heinä esimerkiksi rehuksi tai bioenergian raaka-aineeksi. Suunnittele kunkin lohkon käyttö jahoito aina tukiohjeiden mukaisesti. Oleellista on lohkojen suunnittelu viljelyalueella siten, että ne samalla toimivat vesiensuojelussa sekä peltoalueiden reunoilla luonnonlajien elinympäristöinä. Parhaat ja vaikuttavimmat niittymäiset nurmet saadaan syntymään niukkaravinteisilla lohkoilla, johon on jo alkanut levitä luonnon niittykasveja. Hyviä paikkoja ovat etelään päin suuntautuvat valoisat ja kuivahkot reunalohkot.
CAP27 Ekojärjestelmän luonnonhoitonurmesta:
➔ Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa luonnonvaraisten lajien elinolot huomioidaan siten, ettei esimerkiksi lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei silloin tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Luonnonhoitonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi, mutta sitä saa niittää useamminkin lajistosta riippuen, jos haluaa niittymäisen alueen. Ei-toivotut lajit ja rikkakasvit pyritään niittämään ennen niiden siementämistä. Jos alueella kasvaa esimerkiksi haitallista vieraslajia komealupiinia, sen hävittäminen vaatii usean niiton kesässä. Ympäristön kannalta parasta olisi kerätä heinä pois ja hyödyntää se muualla esim. karjalle tai biomassana. Ruokaviraston esityksen 14.3.2023 mukaan se olisi mahdollista myös CAP27 -kaudella.
Mikäli kasvustosta halutaan niittymäinen, hoidon pääperiaatteet ovat muokkaamattomuus, lannoittamattomuus ja niittoajankohtien suunnitelmallinen määrittely. Tietyillä lohkoilla myös ravinteisuuden vähentäminen kasvuston pois viennillä tai luonnonlaiduntamisella. Niiton ajoittamisen tavoitteena on saada ei toivotut rehevät lajit niitettyä ennen siementämistä ja vasta lajiston vakiinnuttua niittymäiseksi siirrytään myöhempään niittoajankohtaan. Tässä on tärkeää lajiston tunnistaminen. Mikäli alueella on lintujen pesintää ja poikueita, ne saattavat määrittää hoidon ajankohtaa. Jos peltolohkolla alusta alkaen lykätään niittoa myöhäiseksi, siitä ei useinkaan pääse kehittymään toivottu niittyelinympäristö. Hoito vaatii siis harkintaa. Niittojätteen poisto alueelta on usein eduksi, jos sille löytyy sopiva hyötykäyttö. Niiton ajoittamisella ja niittokertojen määrällä voidaan päästä toivottuun lopputulokseen, jos maalaji on niukka. Laiduntaminen tehdään siten, ettei alueelle viedä lisärehua, vaan eläintiheys ja määrä pidetään laitumen tuottoa vastaavana. Luonnonlaidunnukseen löytyy useita oppaita ja tietolähteitä.
Katso esimerkiksi Pohjoisen Maisemahelmet ja Kylien maisemahelmet -hankesivuston materiaaleja.
Huomaa kunkin lohkon tukiehdot, rajoitteet ja mahdollisuudet
Maanviljelijöiden peltoalueiden käyttöä määrittelevät pitkälti sekä maatalouden tukijärjestelmän sekä ympäristölainsäädännön ehdot ja kannusteet. Viljelijälle on paljon pellonkäytön vaihtoehtoja.
Tekstit on koonnut Taimi Mahosenaho vuosina 2021-2022, päivitetty 4.5.2023
.
.
