Valtaojien peruskunnostus
Valtaojien mitoituksessa täytyy huomioida yläpuolisen valuma-alueen koko ja salaojituksen määräämä kuivatussyvyys. Lisäksi kuivatusuomien mitoituksessa tulee huomioida lumen sulamisen aiheuttama kevättulva. Kaikissa tapauksissa valtaojien peruskorjaukset ja kunnossapito tulisi toteuttaa niin, että ympäristöarvot säilyvät ja vesistön hydrologia muuttuu mahdollisimman vähän.
Kun valtaojien peruskunnostusta toteutetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita noudattaen, voidaan uomien vedenjohtokyky turvata ja veden laatua parantaa sekä huolehtia samalla luonnon monimuotoisuudesta. Luonnonmukainen vesirakentaminen pyrkii minimoimaan eroosion ja kunnossapitotarpeen, mikä on myös maanomistajien intressien mukaista mm. kulujen vähentämiseksi. Luonnonmukainen peruskuivatus soveltuu ojauomastoihin, joissa korkeuserot ojanpohjan ja maanpinnan välillä ovat pienet ja uoman ympärillä on runsaasti tilaa tehtäville toimenpiteille.
Kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäminen
Kosteikoilla, laskeutusaltailla, pohjapatosarjoilla sekä luonnonmukaisen peruskuivatuksen mukaisilla tulvatasanteilla voidaan sopivissa paikoissa pidättää jo ojauomastoon päässeitä ravinteita ja maa-ainesta. Menetelmät vähentävät myös ojien kunnostustarvetta.
Matalana patona toimivalla pohjakynnyksellä voidaan turvata riittävä alivesi, joka voi estää luiskan sortumia ja vähentää kiintoainesvalumia. Pohjapadoilla voidaan mm. luoda laskeutusaltaita tai tehdä virtauspaikkoja kutupaikoilleen nouseville lohikaloilla. Pohjapatoketjut pidättävät valumavesien kiintoaineita ja voivat olla kustannustehokkaita pienillä valuma-alueilla. Näitä ovat esimerkiksi kaivuu- ja perkauskatkot eli viettokohtiin jätetty kaivamaton ojan pätkä tai kasvillisuus alue tai erityinen putkipatomenetelmä.
Tulvatasanteilla voidaan estää veden nousu pelloille. Samalla voidaan kerätä pelloilta valuvaa kiintoainesta ja siten vähentää kiintoainekseen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Tulvansuojelun lisäksi tavoitteena on myös purojen ja niiden alapuolisten vesistöjen veden laadun paraneminen.
Oikein toteutettuna uoman ja sen ympäristön eliöstön, kuten kalojen ja rapujen, elinolosuhteet paranevat. Samalla myös maisemakuva ja virkistyskäyttömahdollisuudet monipuolistuvat.
Piiriojien kunnostus
Kunnostusta suunniteltaessa kannattaa huolellisesti pohtia lohkokohtaisesti piiriojien tarvittava kaivusyvyys. Jos lohko sijaitsee alavalla paikalla ja ulkopuolelta tulee mahdollisesti vesiä lohkolle, niin kannattaa huolehtia siitä, että piiriojat ovat riittävän syvät ja katkaisevat veden virtauksen ulkopuolelta lohkolle. Kunnostettaessa ojia kannattaa eroosion välttämiseksi pysyä suunnilleen entisessä ojasyvyydessä ja puhdistaa ojasta sinne joutunut maa-aines. Turvemailla voi hyvinkin olla tarvetta syventää ojia maan painuessa.
Turvemaiden kuivatus-tietopaketti
Hiukan hydrologiasta-tietopaketti
.
Karhunen, A. & Leppiniemi, O. 2022. Vesitalousisännöitsijän opas. Opas 10/2022. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Vesitalousisännöitsijän opas - Doria