Viljavuusanalyysin avulla kartoitetaan maan kasvukuntoa, ja saadaan tietoa maan ravinnetilasta ja happamuudesta. Analyysin teettäminen on myös ehtona maatalouden ympäristötuen saamiselle, ja se on tehtävä viiden vuoden välein. Analyysiä varten näytteitä on otettava viljelyssä olevilta pelloilta ja pysyvää nurmea olevilta lohkoilta, jotka ovat maankäyttömuodoltaan peltoa. Näytteitä otetaan peruslohkon koon mukaisesti, ja niiden tulee edustaa tasaisesti koko lohkoa. Lohkon maalaji ja multavuus voidaan määrittää aistinvaraisesti, mutta ravinteiden tarkempi määritys tehdään aina laboratoriossa, joka on erikoistunut maa-analyysien tekemiseen. Suomessa toimii useita laboratorioita, joissa maanäytteitä analysoidaan. Perustutkimuksen sisältö vaihtelee hieman näiden välillä, mutta yleisesti ravinteista mitataan aina vähintään fosforin (P), kaliumin (K), kalsiumin (Ca), magnesiumin (Mg) ja rikin (S) pitoisuudet. Hivenravinteista määritetään tavallisesti kupari (Cu), sinkki (Zn) ja mangaani (Mn).
Viljavuusanalyysi toimii ympäristön tilan seurannassa, mutta myös tärkeänä osana viljelyn kehittämistä ja lannoitteiden optimointia. Analyysin pohjalta voidaan tehdä viljelysuunnitelma, jossa sekä kalkitus että lannoitus saadaan mitoitettua vastaamaan lohkon todellista tarvetta, välttäen ylilannoitusta. Kalkitustarve määritetään pH:n perusteella. Lannoituksen osalta tärkeimpiä ravinteita ovat fosfori, kalium sekä typpi. Liukoisena ravinteena typpeä ei määritetä perusanalyysissa, vaan siihen käytetään muita menetelmiä. Vaikka lannoitus perustuu pitkälti viIjavuusanalyysiin, sen pohjalta ei yksistään voida päätellä sopivaa lannoitusta, vaan sen valintaan ja määrään vaikuttavat lisäksi viljeltävä kasvilaji, satotavoite, esikasvivaikutus sekä esimerkiksi mahdollisuus karjanlannan hyödyntämiseen.
Ravinteista erityisesti typpi ja fosfori rehevöittävät herkästi vesistöjä, ja niiden pitoisuuksia tulisi seurata tarkasti. Liian voimakas lannoitus suhteessa pellon kasvukuntoon ja ravinnetarpeeseen on kallista ja lisää ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannoituksen mahdollisimman tarkka suunnittelu on pitkällä aikavälillä kannattavaa sekä pellon kasvukunnon, että ympäristön kannalta.
Maatalouden fosforikuormitus-tietopaketti
Maatalouden typpikuormitus-tietopaketti
Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistokorvaus/pida-viljavuustutkimuksesi-voimassa.pdf
