Puukujanteella pellolla on monta vaikuttavaa tekijää. Se voi toimia eroosion ehkäisijänä, lumi – tai tuulisuojana, sekä ehkäistä maaperän tiivistymistä. Kujanne voi koostua niin puista kuin pensaistakin. Lajikkeet kujanteeseen kannattaa valita alueellisista luonnossa menestyvistä puu- ja pensaslajikkeista. Sekaan vielä kukkivia ja marjovia lajeja niin saadaan ravintoa mahdollisimman monelle eliölajille.
Käytännössä olemassa olevasta kasvustosta harventamalla, hoitamalla ja täydentämällä voidaan saada paras mahdollinen ja kestävin tuulensuojavyöhyke. CAP27 järjestelmässä vuonna 2023 puhutaan istutetuista tuulensuojavyöhykkeistä, mutta toivotaan asian mahdollista tarkentumista tulevina vuosina myös olemassa olevan kasvuston hoitoa suosivaksi.
CAP27 maatalouden tukijärjestelmässä on nyt huomioitu perustetut tuulensuojaistutukset seuraavasti:
Tuulensuojaistutukset – uutta vuodesta 2023 alkaen (ks. lähde)
· Peruslohkon alaan kuuluvaksi voidaan lukea tuulensuojaistutuksen ala. Tuulensuojaistutuksella tarkoitetaan lohkon reunalle istutettua puu- tai pensasrivistöä. Istutusalueen on myötäiltävä lohkon reunaa ja se voi olla enintään 2 metriä leveä. Jos istutus sijaitsee peruslohkon keskellä, lohko on jaettava.
· Istutusta ei voi tehdä peruslohkon metsään rajautuvalle reunalle. Vesistön varrella tuulensuojaistutus ei korvaa suojakaistaa, eikä tuulensuojaistutus voi kasvaa suojakaistalla. Istutusalueen lisäksi on aina oltava suojakaistaistutuksen jommallakummalla puolen. Tuulensuojaistutukseksi ei hyväksytä luontaisesti lohkon reunalle muodostunutta pensaikkoa tai puustoa.
Suomessa on viime vuosina herättänyt kiinnostusta agrometsätalouteen, jonka etenemistä kannattaa myös seurata. Agrometsätalous on viljelytekniikka, jossa viljely- ja laidunnusjärjestelmään tuodaan tuottavia puuvartisia kasveja eli puita tai pensaita. Puiden hyödyntäminen lähtee aina viljeltävän alueen ja viljelijän tarpeista. Puuvartiset kasvit tuovat hyötyä maaperään, ja hiilensidontaan.
Tuulensuojakujanne suojaa nimensä mukaisesti peltoaukeaa ja satokasveja kovilta tuulilta. Se myös mahdollistaa hyötyhyönteisten ja pölyttäjien selviämisen ja näin nostaa sadon määrää. Herkästi eroosioivilla maalajeilla myös kasvitautien liikkumiseen viljelyalueelta toiselle voidaan vaikuttaa.
Tuulensuojakujanne suunnitellaan vallitsevat tuuliolosuhteet ja korkeusmallit hyödyntäen. Kujanne kannattaa siis sijoittaa vallitsevaa tuulensuuntaa vastaan ja korkeinta reunaa mukaillen. Näin saadaan vaikutuksia tuulen nopeuksiin ja tuulieroosioon. Puuvartiset kasvit pidättävät juuristollaan myös maa-ainesta.
Käytännöt ovat osoittaneet, että puiden viereltä jankkuroimalla saadaan juuret hakeutumaan syvempiin maakerroksiin. Näin juuret eivät kasva viljelykasvien sekaan. Juuristo pystyy käyttämään maaperän syvempiä vesi- ja ravinnevarastoja. Puukujannetta hyödyntävillä lohkoilla satotaso ei vähene kokonaisuutena.
Toinen usein mietityttävä asia on se, kasvavatko juuret satokasvien sekaan. Kun menetelmät ovat oikeita, ne eivät kasva satokasvien sekaan. Juuria ohjaillaan hakeutumaan syvempiin maakerroksiin esimerkiksi jankkuroimalla puiden viereltä. Tästä on etua hiilen kuljetuksessa syvempiin maakerroksiin ja syvemmällä olevien vesi- ja ravinnereservien hyödyntämisessä. Yksi merkittävimmistä peltometsäviljelyn hyödyistä on juuri peltopinta-alan tehokkaampi hyödyntäminen myös syvyys- ja korkeussuunnassa.
Usein viljelijöitä askarruttaa se, vähentääkö tuulensuojakujanne satoa. Se ei kuitenkaan vähennä satoa kokonaisuutena. Puiden välittömässä läheisyydessä viljelykasvin kasvu on heikkoa, mutta etäisyyden kasvaessa satovaste kasvaa. Suurimmillaan sato on keskimäärin etäisyydellä, joka on 4–6 kertaa kujanteen puiden korkeus. Tällöin sato on merkittävästi korkeampi kuin ilman puita, yli 150 %. Tuulen yläpuolella kujanteesta ei ole mainittavaa etua, mutta tuulen alapuolella taas merkittävästi.
• Tuulensuojaistutukset (perustetut)
• Tuulensuojaistutukset – uutta vuodesta 2023 alkaen
• Peruslohkon alaan kuuluvaksi voidaan lukea tuulensuojaistutuksen ala. Tuulensuojaistutuksella tarkoitetaan lohkon reunalle istutettua puu- tai pensasrivistöä. Istutusalueen on myötäiltävä lohkon reunaa ja se voi olla enintään 2 metriä leveä. Jos istutus sijaitsee peruslohkon keskellä, lohko on jaettava.
• Istutusta ei voi tehdä peruslohkon metsään rajautuvalle reunalle. Vesistön varrella tuulensuojaistutus ei korvaa suojakaistaa, eikä tuulensuojaistutus voi kasvaa suojakaistalla. Istutusalueen lisäksi on aina oltava suojakaista istutuksen jommallakummalla puolen. Tuulensuojaistutukseksi ei hyväksytä luontaisesti lohkon reunalle muodostunutta pensaikkoa tai puustoa.
• Lähde:
• https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot-2023/#id-tuulensuojaistutukset-uutta-vuodesta-2023-alk
• Tuulensuojaistutukset (perustetut)
• Tuulensuojaistutukset – uutta vuodesta 2023 alkaen
• Peruslohkon alaan kuuluvaksi voidaan lukea tuulensuojaistutuksen ala. Tuulensuojaistutuksella tarkoitetaan lohkon reunalle istutettua puu- tai pensasrivistöä. Istutusalueen on myötäiltävä lohkon reunaa ja se voi olla enintään 2 metriä leveä. Jos istutus sijaitsee peruslohkon keskellä, lohko on jaettava.
• Istutusta ei voi tehdä peruslohkon metsään rajautuvalle reunalle. Vesistön varrella tuulensuojaistutus ei korvaa suojakaistaa, eikä tuulensuojaistutus voi kasvaa suojakaistalla. Istutusalueen lisäksi on aina oltava suojakaista istutuksen jommallakummalla puolen. Tuulensuojaistutukseksi ei hyväksytä luontaisesti lohkon reunalle muodostunutta pensaikkoa tai puustoa.
• Lähde:
• https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot-2023/#id-tuulensuojaistutukset-uutta-vuodesta-2023-alk
· Tuulensuojaistutukset (perustetut)
· Tuulensuojaistutukset – uutta vuodesta 2023 alkaen
· Peruslohkon alaan kuuluvaksi voidaan lukea tuulensuojaistutuksen ala.Tuulensuojaistutuksella tarkoitetaan lohkon reunalle istutettua puu- taipensasrivistöä. Istutusalueen on myötäiltävä lohkon reunaa ja se voi ollaenintään 2 metriä leveä. Jos istutus sijaitsee peruslohkon keskellä, lohko onjaettava.
· Istutusta ei voi tehdä peruslohkon metsään rajautuvalle reunalle. Vesistönvarrella tuulensuojaistutus ei korvaa suojakaistaa, eikä tuulensuojaistutus voikasvaa suojakaistalla. Istutusalueen lisäksi on aina oltava suojakaistaistutuksen jommallakummalla puolen. Tuulensuojaistutukseksi ei hyväksytäluontaisesti lohkon reunalle muodostunutta pensaikkoa tai puustoa.
· Lähde:
· https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot-2023/#id-tuulensuojaistutukset-uutta-vuodesta-2023-alk
· Tuulensuojaistutukset (perustetut)
· Tuulensuojaistutukset – uutta vuodesta 2023 alkaen
· Peruslohkon alaan kuuluvaksi voidaan lukea tuulensuojaistutuksen ala.Tuulensuojaistutuksella tarkoitetaan lohkon reunalle istutettua puu- taipensasrivistöä. Istutusalueen on myötäiltävä lohkon reunaa ja se voi ollaenintään 2 metriä leveä. Jos istutus sijaitsee peruslohkon keskellä, lohko onjaettava.
· Istutusta ei voi tehdä peruslohkon metsään rajautuvalle reunalle. Vesistönvarrella tuulensuojaistutus ei korvaa suojakaistaa, eikä tuulensuojaistutus voikasvaa suojakaistalla. Istutusalueen lisäksi on aina oltava suojakaistaistutuksen jommallakummalla puolen. Tuulensuojaistutukseksi ei hyväksytäluontaisesti lohkon reunalle muodostunutta pensaikkoa tai puustoa.
· Lähde:
· https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot-2023/#id-tuulensuojaistutukset-uutta-vuodesta-2023-alk
· Tuulensuojaistutukset (perustetut)
· Tuulensuojaistutukset – uutta vuodesta 2023 alkaen
· Peruslohkon alaan kuuluvaksi voidaan lukea tuulensuojaistutuksen ala.Tuulensuojaistutuksella tarkoitetaan lohkon reunalle istutettua puu- taipensasrivistöä. Istutusalueen on myötäiltävä lohkon reunaa ja se voi ollaenintään 2 metriä leveä. Jos istutus sijaitsee peruslohkon keskellä, lohko onjaettava.
· Istutusta ei voi tehdä peruslohkon metsään rajautuvalle reunalle. Vesistönvarrella tuulensuojaistutus ei korvaa suojakaistaa, eikä tuulensuojaistutus voikasvaa suojakaistalla. Istutusalueen lisäksi on aina oltava suojakaistaistutuksen jommallakummalla puolen. Tuulensuojaistutukseksi ei hyväksytäluontaisesti lohkon reunalle muodostunutta pensaikkoa tai puustoa.
· Lähde:
· https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot/maatalousmaa-perus-ja-kasvulohkot-2023/#id-tuulensuojaistutukset-uutta-vuodesta-2023-alk
.
.
.
