Täsmälannoituksessa lannoitus kohdennetaan tarkasti erilaisia teknologiaan ja paikkatietoon perustuvia viljelytyökaluja käyttäen lohkon sisällä. Lohkonsisäisiä erilaisia kasvupaikkoja lannoitetaan ikään kuin ne olisivat erillisiä kasvulohkoja, joilla kuitenkin viljellään samaa kasvilajiketta. Tiedonkeruuseen käytettäviä työkaluja ovat esimerkiksi kasvustosensorit, satelliittidiat, droonit sekä maaperäskannaus.
Satelliittipaikannuksen ja koordinaattien avulla peltolohkot sijoitetaan kartalle. Maaperäskannauksen avulla viljelijä saa karttapohjalle näkyviin tietoja esimerkiksi lohkon maalajista, multavuudesta, ravinteista ja näiden vaihteluista. Viljelysuunnitteluohjelman avulla paikkatietoja voidaan visualisoida, jolloin niistä voidaan luoda lannoitussuunnitelma. Paikan mukaan säätyvä työkone saa tiedon levitysmäärästä ennakkoon luodun kartan tai sensorimittaukseen perustuvan mallinnuksen tai näiden yhdistelmän perusteella. Useimmissa viljelysuunnitteluohjelmistoissa on tuki tätä varten, josta työkone hakee tiedot suoraan. Ajon aikana pellosta saadaan tietoja kasvustosensorien avulla, ja lannoitusta on myös mahdollista hienosäätää tässä vaiheessa. Traktorin katolle voidaan asentaa sensorit (esimerkiksi Yara N), jotka mittaavat kasvuston vihermassan määrää, ja laskevat tarvittavan typpilannoitteen määrän. Kasvukauden aikana kerättyjä tietoja, kuten peltolohkojen ravinnetaseita, voidaan lisätä karttapohjalle erillisiksi kerroksiksi. Lannoitus lohkon sisällä voidaan ottaa hyvinkin pienipiirteiseen tarkasteluun, mikäli teknologian taso ja suorituskyky niin sallivat.
Vaikka täsmälannoitus edellyttää viljelijältä aihepiiriin perehtymistä ja tekniikan toimivuutta, voidaan sen avulla saavuttaa monia hyötyjä, jotka näkyvät muun muassa satotasojen nousuna, sadon laadun parantumisena ja lannoitesäästöinä. Koneautomaatio voi helpottaa työntekoa merkittävästi, ja esimerkiksi käytettyjen lannoitteiden dokumentointi on täsmällistä.
Alkuun pääsee helpoiten urakoitsijan avulla, jolla on kokemusta täsmäviljelystä. Urakoitsija voi auttaa viljelijää myös esimerkiksi kasvustokarttojen tulkitsemisessa, jolloin uusien tekniikoiden käyttöönotto helpottuu. Käyttöönoton ei tarvitse myöskään olla kallista, sillä vaikka kaupalliset järjestelmät voivat olla hintavia, on niille olemassa myös avoimen lähdekoodin vaihtoehto, AgOpenGPS. Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi käyttää sitä vapaasti, ja halukkaat vapaaehtoiset voivat kehittää sitä eteenpäin.
Yara on kehittänyt sovelluksen, joka pystyy kartan perusteella joko säätämään automaattista levitintä kunkin kohdan viljavuuden mukaan, mutta jolla on myös mahdollista saada sama vaikutus ja tehokkuus perinteisellä levittimellä. Tällöin lannoitusmäärää säädetään ajonopeudella, ja sovellus kertoo jokaiselle pellon alueelle sopivan ajonopeuden.
Mitä hyötyjä täsmälannoituksesta on:
.
