Niittokorkeuden säätö 10–15 cm auttaa pitämään maanpinnan kosteampana ja viileämpänä, sillä se hidastaa hajotusta mikrobitasolla. Etenkin turvemailla niittokorkeus kannattaa pitää minimissään 10–15 senttimetrissä. Luonnonhoitonurmet voivat olla tätä pidempiäkin, jopa 20 cm sängellä.
Niittokorkeus vaikuttaa juuriston määrään heti sadonkorjuun jälkeen. Nurmen juuriston kasvu kärsii sitä enemmän siitä, mitä matalammaksi kasvusto niitetään. Matalalta leikkaamisen seurauksena nurmi tappaa osan juurakostaan ja tästä johtuen myös veden ja ravinteiden otto heikkenee. Matala niittokorkeus voi vaikuttaa kasvin selviytymiskykyyn jatkossa, sillä osa heinäkasveista säilöö tarvittavia hiilihydraatteja versoissa, varren tyvessä ja juurakoissa. Toistuva leikkuu näiden pisteiden läheltä aiheuttaa juurakon ravintovarojen ehtymiseen pitkässä juoksussa.
Korkeampi niittokorkeus vähentää maa-aineksen joutumista rehun sekaan ja rehu on vähemmän kortista, mitä matalammalta niitetty. Korkeampi niittokorkeus mahdollistaa myös tehokkaamman hiilensidonnan ilmakehästä maaperään, koska yhteyttävää lehtipinta-alaa jää tällöin enemmän. Niittokorkeuden nosto yli 10 cm korkuiseksi vaikuttaa kokonaisuutena nurmen mahdollisuuteen selviytyä elinvoimaisena myös vaikeissa olosuhteissa. Hyöty ei välttämättä tule esille vielä 1–2 vuodessa, mutta pidemmällä aikavälillä on mahdollista saada aikaan tiheämpiä, terveempiä ja pitkäikäisempiä nurmia.
.
.
