Pitkäaikainen kesanto eli käytöstä poistunut maatalouden maa
Varsinkin tehokkaasti viljellyillä alueilla on luonnon tasapainolle hyödyksi, että siellä olisi myös hoidettuja puoliavoimia ja niittymäisiä alueita. Alkuraivauksen jälkeen sellaista aluetta joko laidunnetaan tai niitetään ja kerätään niittojäte pois. Käytöstä poistunutta maatalousmaata, eli pitkäaikaista kesantoa, ei juurikaan ole viljelijöiden omassa hallinnassa. Mikäli tällaista aluetta viljelymaisemasta löytyy, ne olisi hyvä saada hoidon piiriin. Jos ne ovat pellon ulkopuolista aluetta ja niillä on viljelyyn liittyvä maatalouskäytön historia nähtävissä, niiden osalta voi selvittää mahdollisia rahoitusmuotoja.
CAP27 ympäristösopimukset kesantotyyppisille pellon ulkopuolisille niittymäisille aloille
Monet maataloustukijärjestelmään kuuluvat ympäristösopimusalueet on hoidettu siten, että aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys vuokraa ne itselleen hoidettavaksi saaden ne korvauksen piiriin. CAP27 -järjestelmässä tämä on nimeltään ympäristökorvaukseen liittyvä Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus. Sopimus voidaan tehdä alalle, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun ja niittyä, metsämaata tai muuta alaa. Jos ala on luonnonlaidun ja niittyä, puita voi olla enintään 50 puuta/ha. Jos ala on metsämaata tai muuta alaa, puita voi olla enemmän kuin 50 puuta/ha. Katso myös tarkemmat ohjeet
CAP27 kesannot ja muut niittymäiset alat peltoalueilla
CAP27 järjestelmässä kesantoalat kuuluvat ehdollisuuden toimenpiteisiin. Ne eivät ole hoitamattomia aloja, vaan vaativat joka vuosi jonkin toimenpiteen. Ympäristön kannalta paras on viherkesanto, kun muut kesantotyypit ovat avokesanto ja sänkikesanto. CAP27 viherkesannot on niitettävä elokuun loppuun mennessä, paitsi kyseisenä vuonna perustetut. Vaikka kesantopelto on yleensä tuotantoon käyttämätöntä maatalousmaata, CAP27 kesantoa voi pääsääntöisesti hyödyntää myös taloudellisesti. Tässä huomioitava miten alue on ilmoitettu -eli onko se ilmoitettu tuottamattomaksi alaksi. Viherkesantoa voidaan myös laiduntaa, jos pellon pinta säilyy nurmipeitteisenä.
Viherkesanto on kylvetty yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, pölyttäjähyönteis-,niitty- tai nurmikasveilla tai niiden siemenseoksilla tietyin rajoittein. Kylvä viherkesannon kasvusto viimeistään30.6., jos peltolohkolla ei ole ennestään kylvettyä viherkesantoa. Et saa lannoittaa kesantoa. Jos lohkolla on toisen vuoden tai vanhempi viherkesanto, niitä tai laidunna kesanto viimeistään 31.8.
Keväällä 2023 alustavan suullisen tiedon mukaan viherkesanto voi olla myös vanha nurmi, mutta tarkista tämä tieto kunkin vuoden ohjeista. Luonnon kannalta muokkaamattoman vanhan nurmen voi kehittää hoidonavulla nopeammin niityksi kuin kylvetyn niityn. Niittymäinen ala kehittyy parhaiten niukkaravinteisella maalla ja varsinkin silloin, jos luonnonlajisto on jo alkanut kehittyä niittymäiseen suuntaan. Kehitystä voidaan edistää ajoittamalla niitot ja niittoheinän keruu lajiston mukaan tai laiduntamalla ilman lisärehua ja säätämällä laidunpainetta kasvustoa vastaavaksi.
Katso CAP27 kesantoalojen hoitoa koskevat tarkemmat vaatimukset Ehdollisuuden oppaasta
Lisäksi yksi vaihtoehto voi olla CAP27 Ekojärjestelmän luonnonhoitonurmi. Se ei liity kesantoihin eikä pellon ulkopuolisiin aloihin. Luonnonhoitonurmi on peltoalaa, joka voi olla myös luonnonhoidollinen muokkaamaton ja lannoittamaton vanha nurmi.
HUOM: CAP27 kesannon ja luonnonhoitonurmen pinta-alaa voi yhteensä maksimissaan olla yht. max. 25% korvauskelpoisesta alasta. Luonnonhoitonurmea voi olla maksimissaan 10% suorien tukien alasta.
Tilastokeskuksen luokituksen mukaiset kesantoalat
E21 Käyttämätön maatalousmaa
Tilastokeskuksen Maankäyttöluokitus 2000 mukaan Käyttämätön maatalouden maa (E21) on pitkäaikaisella kesannointisopimuksella kesannoitu maa, tai sellainen aiemmin maatalouskäytössä ollut maa, jonka käyttäminen maatalouteen on pysyvästi lopetettu ja jota ei käytetä muuhun tarkoitukseen.
Pitkäaikainen kesanto on kesannointijärjestelmän piirissä olevaa peltomaata, joka on ollut tai tulee olemaan pois viljelyskierrosta yli viiden vuoden ajan. Alueen käyttö maataloustuotantoon on toistaiseksi lopetettu ja aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön, eikä se ole metsittynyt tai vesoittunut.
Käytöstä poistuneeksi maatalousmaaksi luetaan:
Pysyvästi viljelyskierron ulkopuolelle jäänyt pelto, luonnonniitty, -laidun ja hakamaa luetaan muuhun maankäyttöluokkaan (kuin E21) jos:
Metsittymisellä tarkoitetaan kehityskelpoisen taimikon luontaista syntymistä alueelle. Vesoittumisella tarkoitetaan sellaisen vähäarvoisen ja kehityskelvottoman lehtipuuston syntymistä alueelle, joka estää kehityskelpoisen metsän syntymisen luontaisesti tai viljellen ilman raivaustoimenpiteitä.
Tähän eivät kuulu:
Pääluokat - Maankäyttöluokitus 2000
E Maatalouden maat
E1 Käytössä oleva maatalousmaa
E11 Pellot
E12 Monivuotiset nurmet ja niityt
E13 Puutarhaviljelmät
E2 Muu maatalouden maa
E21 Käyttämätön maatalousmaa
E22 Maatalouden rakennettu maa
Maankäyttöluokitus 2000
Pääluokista tarkemmille tasoille:
A Asuin- ja vapaa-ajan alueet
B Liiketoiminnan, hallinnon ja teollisuuden alueet
C Tukitoimintojen alueet
D Kallio- ja maaperäainesten ottoalueet
E Maatalouden maat
F Metsätalouden maat
G Muut maat
H Vesialueet
I Erityiskäyttöalueet
Lähteet:
· Maankäyttöluokitus: https://www.stat.fi/fi/luokitukset/maankaytto/maankaytto_1_20000501/code/E21/
· CAP27 Ehdollisuuden kesantoalat: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2023/#id-kesantojen-hoito
· CAP27 Ympäristösopimukset: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/maatalousluonnon-ja-maiseman-hoitosopimus/
Tämä teksti on kirjoitettu toukokuussa 2023 ja ehdot voivat myöhemmin muuttua. Tarkista asiat aina ajan tasalla olevista tukiehdoista ja tietolähteistä.
T.M. 2023
.
.
